Millainen kone
Tietokoneelle pitäisi helposti saada Linux asennettua ja Linuxin pitäisi toimia siinä kunnolla.
Vähimmäisvaatimukset
Hitain kone johon vuonna 2004 asensin Debian GNU/Linuxin oli 120MHz Pentium jossa oli 32M muistia. Siinäkin toimi X Window, webbiselaimena oli Opera ja ikkunointiohjelmana icewm. Ei kannata käyttää työpöytäympäristöjä kuten Gnome tai KDE näin hitaassa koneessa.
Jos ei käytä graafista ympäristöä, tämmöinenkin kone kelpaa aivan hyvin komentoriviltä käytettäväksi tai pikku palvelimeksi.
Sopivan tehoinen
Jos prosessori on 1 GHz tai enemmän, ja muistia ainakin 512 Mt, pitäisi uudenkin Linuxin toimia kohtuullisesti. Jos jättää työpöytäympäristön (eli Gnome ja KDE) pois, pitäisi koneen toimia ihan sutjakastikin.
Kannettavat
Kannettaviin eli läppäreihin saattaa Linuxin asentaminen olla hankalampaa kuin pöytäkoneisiin. Kannettavissa saattaa olla erikoisosia tai valmistajan omatekemiä komponentteja. Vaikka Linux asentuisikin läppäriin, voi olla etteivät erikoisominaisuudet toimi. Esimerkiksi sähkönsäästöominaisuuksia ei ehkä saa Linuxissa käyttöön, jolloin akun teho ei riitä niin pitkään kuin siinä käyttöjärjestelmässä joka tulee läppärin mukana.
Pulma voi olla myös saada ostettua kannettava ilman käyttöjärjetelmää. Turha maksaa käyttöjärjestelmästä jos sitä ei lainkaan käytä tai joka tapauksessa heti ottaa koneesta pois. Onneksi http://linux.fi/ linux.fi ylläpitää luetteloa http://linux.fi/index.php/Linux-kannettavat tietokonetoimittajista jotka myyvät kannettavan ilman käyttöjärjestelmää.
Asentelua sivulta löytyy ohjeita Ubuntun asentamiseen muutamiin kannettaviin tietokoneisiin.
Linux on Laptops kertoo merkeittäin ja malleittain miten Linuxin asentaminen onnistuu. Jos läppäriäsi ei vielä ole listoilla, kokeile asennusta ja lähetä raportti Linux on Laptoppiin.
Pikkulinuxit
Jotkin Linux-jakelut on tarkoitettu toimimaan hitaissa koneissa ja pienellä muistilla. http://damnsmalllinux.com DSL toimii rompulta tai USB-muistilta käynnistettynä aika vilkkaasti. Erityisesti jos koneessa on keskusmuistia ainakin 128 Mt, on DSL aivan sikanopea muistiin asennettuna. Ohjelmat käynnistyvät naks vaan kun ne ladataan muistilevyltä.
Kokeilin DSL:ää Booksize PC:ssä. Laitteessa on Via Samuel 2 joka on noin 500 MHz suoritin, vastaan 486 suoritinta. Se ei ole järin tehokas mutta kuluttaa vähänlaisesti virtaa eikä lämpene, eli toimii ilman tuuletintakin. Muistia on 256 Mt. DSL toimi ihan käyttökelpoisesti, skanditkin toimii kun muistaa lang=fi. Teksturi Beaver tosin ei siltikään osaa skandimerkkejä, mutta nano osaa.
DSL ei uusissa koneissa oikein toimi, esimerkiksi koneessa jossa on CD-asema SATA-liitännällä DSL kyllä boottaa rompulta muttei sitten pysty lataamaan ohjelmiaan rompulta kun SATA-ajuri ei toimi. Ei auttanut vaikka käynnistysvalitsimeksi lisäsi SATA. DSL käyttää vanhoja Linux-ytimiä, koska ne ovat pienempiä ja toimivat vanhoissa koneissa joihin DSL on suunnattu. Uusissa koneissa voi olla oheislaitteita joiden ajureita ei vanhoissa Linux-ytimissä ole mukana.
Toimivia oheislaitteita
Laite | Merkki ja malli | Jakelu | Huomautuksia | Ostopaikka |
---|---|---|---|---|
USB WLAN | TP-LINK TL-WN321G | XUbuntu 8.04 Alpha 6 | Ytimen versiossa 2.6.24 toimii suoraan, aiemmissa kikkailemalla | Mikropasi, Pori |