Mikä Linux

Kohteesta Porixi
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Linux-jakeluita eli distribuutioita on useita kymmeniä, eli valinnan varaa on liikaakin jos vaan haluaa vaivattomasti GNU/Linuxin.

Valintaa

On vaikeaa sanoa mikä olisi paras Linux, ainakaan tietämättä käyttötarkoitusta. Esimerkiksi palomuurikoneelle on varta vasten tehtyjä pikkujakeluita, vaikkapa IPCop, jolla ei ole tarkoituskaan tehdä muuta kuin palomuuri. Tämmöinen muokattu pikkujakelu lienee parempi juuri siihen käyttöön kuin yleisjakelu jolla voi tehdä suunnilleen mitä vaan.

Debian ja Ubuntu

Debian-kehittäjän mielestä Debian GNU/Linux on tietenkin paras. Debianissa on hyvää helppo päivitettävyys, sekä tietoturvapäivitykset että päivitys seuraavaan versioon sujuvat vaivattomasti ja Debian toimii luotettavasti (jos käyttää vakaata jakelua, jos haluaa huonosti toimivan Linuxin Debian tarjoaa testattavan ja epävakaan jakelun). Toiseksi paras olisi Debianiin pohjautuva Ubuntu. Ubuntu ei toimi kaikilla Debianin tukemilla prosessoriarkkitehtuureilla, mutta sen luvataan olevan helpompi asentaa kuin Debian GNU/Linux ja saatavilla on myös Ubuntu Live CD pikaisiin Linux-kokeiluihin.

Hitaan koneen Linux

Ubuntu versio 8.04:n vähimmäisvaatimus Live-rompulta käytettäessä on 384 Mt keskusmuistia. Järjestelmän saa asennettua 256 Mt:n muistilla asentamalla suoraan käynnistysvalikosta, siis käynnistämättä Live-järjestelmää.

XUbuntu toimii 128 Mt:n muistillakin, mutta ei ole erityisen ripeä näin niukalla muistilla.

DSL

Erityisesti pieniin ja vanhoihin koneisiin tarkoitettu DSL toimii varsin ripeästi hitaissakin koneissa. Itse olen käyttänyt 120 Mhz Pentiumissa 64 Mt:n muistilla. DSL:n vähimmäisvaatimuksiksi X Window:n kera ilmoitetaan 486 suoritin ja 24 Mt muistia. Jos muistia on 128 Mt tai enemmän, DSL:n voi kopioida keskusmuistiin jolloin ohjelmien käynnistäminen on järkyttävän nopeaa. DSL:n koko on vain 50 Mt, joten se mahtuu kätevästi USB-muistitikullekin ja tilaa jää vielä omille tiedostoillekin.

DSL:llä on rajoituksiakin. Koska se on tarkoitettu vanhoihin koneisiin, on ytimenä yhä Linux 2.4, joka on paljon pienempi kuin 2.6. Mutta uusissa koneissa tarvittaisiin laiteajureita joita ei 2.4-ytimessä ole. Erityisesti DSL ei osaa käyttää Sarja-ATA-levyjä. Samoin WLAN-tuki on kehno. DSL:ää voi käyttää USB-muistilta vaikka koneessa olisikin SATA-levyt, levyjä ei vaan pääse käyttämään eikä DSL:ää asentamaan levylle.

DSL:n asentaminen USB-muistille sujuu helpoiten käynnistämällä DSL rompulta ja etsimällä valikoista asennus USB pendrivelle.

Itselläni on DSL USB-muistitikulla (Kingston 1 Gt), sitä kun kuljettaa mukanaan saa näppärästi Linuxin käyttöönsä melkein koneessa kuin koneessa, kunhan kone vaan osaa käynnistyä USB-muistilta.

DSL:n voi asentaa kiintolevyllekin, sieltä käytettynä se on hieman nopeampi kuin USB-muistilta (oma kokemukseni, vaikuttaa varmaan se, että niissä vanhoissa koneissa joissa olen käyttänyt on ollut vain USB 1.x-liitäntä, joka on paljon hitaampi kuin USB 2.0). Kiintolevylle asennettuun DSL:ään voi asentaa lisää ohjelmapaketteja DSL:n omalla pakettienhallintajärjestelmällä.

Yleiskäyttöisiä Linuxeja

Muita yleiskäyttöisiä Linuxeja ja niiden asennusromput löytyvät Distrowatch.com -sivulta.

Äänityöasema

Äänityöasemaksi Linux on Windowsia parempi ytimen reaaliaikaominaisuuksien ansiosta, äänen käsittelyssä ei ole ylimääräistä viipettä. Porixin Linux-esittelyissä on kaksi kertaa esitelty multimediajakelua 64Studio. Siinä on valmiina äänen käsittelyyn tarvittavat sovellukset ja reaaliaikaydin. Äänityöasemakone kannattaa pitää erillisenä, eli ei asenneta siihen toimisto-ohjelmia tai muuta ylimääräistä. Jos tietokoneita on vain yksi käytössä, voi kaksoisasennuksella pistää rinnalle tavallisen Linux-jakelun.

64Studio ja Ubuntu Studio ovat kehittyviä jakeluita. Multimediajakeluita joiden kehitys on lopetettu tai keskeytyksissä ovat AGNULA ja MeMuDi. AGNULA eli "A GNU/Linux Audio distribution" on tehnyt Debianin ja Red Hatin pohjalta jakelun jossa äänenkäsittelyyn sopivan ytimen lisäksi on koottuna liuta ohjelmia. Debianiin pohjautuva on nimeltään DeMuDi ja toimii oikein hyvin. Wikipedian mukaan AGNULA:n kehitys on loppunut mutta kehitystä jatkaa Debian Multimedia -projekti. Äänen käsittelyn ohjelmat ovat samat jotka tulevat Debianissakin, DeMuDi:n varsinainen ero on sen reaaliaikaydin. Periaatteessa voi itsekin kääntää vastaavan ytimen tavalliseen Debian-järjestelmään, mutta jos aikoo tosissaan tehdä äänityöaseman, kannattaa jättää kaikki muu tauhka pois.

Teknisen suunnittelun ohjelmistot

Linux sopii erinomaisesti tekniseen suunniteluun. Tällä tarkoitetaan CAD-piirtämistä (2D, 3D), mallintamista ja simuloimista. Linuxille löytyy tähän tarkoitukseen niin vapaita kuin suljettuja ohjelmia. On olemassa myös CAElinux, jakelu johon on koottu paljon laadukkaita tietokoneavusteisen suunnittelun vapaita ohjelmia.

CAElinux

CAE on lyhenne sanoista "computer aided engineering", joka tarkoittaa suomeksi tietokoneavusteista suunnittelua. CAElinux on ilmainen linuxjakelu, joka on kehitetty teknistä piirtämistä, suunnittelua sekä mallintamista varten.

CAElinuxiin on valittu laadukkaita, vapaita, tekniseen suunnitteluun liittyviä ohjelmia. CAElinux pohjautuu PClinuxOSään.

Ominaisuuksia

  • toimii myös suoraan DVD:ltä ajettuna ilman asentamista
  • Helppo 3-vaiheinen asennusohjelma, jolla voidaan asentaa käyttöjärjestelmä kovalevylle
  • Järjestelmä on suunnattu tietokoneavusteiseen suunnitteluun (CAE, computer aided engineering) ja tarkemmin sanottuna äärellisten elementtien simulointiin (finite element simulation)
  • Sisältää laadukkaan FEA-paketin (finite element method) SALOME MECA 2008, jossa on integroidut kolmiulotteiset esi-, jälkikäsittelijä ja FE-ratkaisija (finite element solver). SALOME MECA 2008 (GPL, kehittäjä: EDF, Ranska) on rakentunut kahden ohjelmiston yhdistymisestä. Nämä ohjelmat ovat Salome V3.2.9 GUI ja Code-Aster V9.2 finite element solver.
  • OpenFOAM 1.4.1, Gerris , Code-Saturne ja Openflower solvers tarjoavat täydellisen ratkaisun CFD-laskentaan (computational fluid dynamics)
  • Sisältää monia 2D & 3D esi- ja jälkikäsittelypaketteja: Paraview, Visit, OpenDX, Netgen, Tetgen, GMSH v2, Salome v.3.2.9 & QCad
  • Sisältää muita simulointi ohjelmistoja monifysiikkasimulaatiohin: Elmer v5.3, Calculix v1.7, Tochnog, Impact, MBDyn
  • Tarjoaa monia tieteellisiä työkaluja, kuten GNU Octave (+ Koctave GUI & Forge), R & Rkward, Scilab, wxMaxima sekä paljon kehitystyökaluja/kääntäjiä.
  • Integroidut työkalut 3D-kiihdytyksen ajureiden asentamiseen tai Wifi- & Internet -yhteyksien asentamiseen. Voit jopa tehdä käyttöjärjestelmästä oman muunnelman ja polttaa sen DVD:lle tai asentaa USB:lle.